Kevät etenee.

30.3.2014 klo 06.10, lämpötila -2,2, tyyntä. Lumet ovat jo tyystin lähteneet.

Moilanen ilmoittelee kompostin päältä aamunavauksen. Tulee aurinkoinen päivä; luvattu +9 astetta. Kevättä se tietää.
31.3.2014, klo 06,30, -1,3, tyyntä. Täksi päiväksi luvattu +5 ja aurinkoista, tuulta N 1-2m/s.

 Oravakin kipaisi tuossa pihalla tarkastelemassa aamiaistarjontaa. Eivät kelvanneet leivänpalat, auringonkukansiemenet sitävastoin kyllä. Ei siis huono ravitsemustilanne.

 

Lisää ruokavieraita.



Tänään, 23.3. aamusella +0,4astetta, tyyntä. Eilinen auringonpaiste sulatteli lumet melko hyvin. Siitäpä seurasi, että meidän kanat+kolme kukkoa pääsivät kesälaitumille ja minnekkäs muuten kuin tähän etupihalle ruokapöydän ääreen.





Meidän kanamme ovat ikivanhaa Itä-Suomen punaista, maatiaiskantaa, ei siis rotua. Ne ovat sopeutuneet laiduntamaan aivan pihapiirissä ja ovat kuin esi-isänsä intialaiset Bankivakanat, eli siis viidakkokanat. Ne elelevät pienparvessa, meillä nykyisellään 9 aikuista munivaa ja 2,5 kukkoa. Miksikö 2,5 kukkoa. No viime kesäsnä kuoriutui kukkopoikanen, näin aluksi näytti mutta aikuisuus toikin yllätyksen. Ei se ollut oikeastaan kukko eikä kana; sai siis nimekseen kukkana. Sillä on kannukset, isommat heltat kuin kanoilla mutta laulusulat puuttuvat ja muutenkin samankokoinen kanojen kanssa. Samapa tuo, luojanluomiahan me kaikki, joten olkoon myöskin Kukkana.

Aamiainen.

Torstaiaamu,20.3. klo 06,03, tyyntä, pakkasta -14,4 astetta. Amunkoittoa orasteleva valonkajastus itätaivaalla, sekä jo haalennut yö, enteilevät kevätaamua. Varpuset ja tiaiset ovat aloittaneet konserttinsa, mustarastaat luonnollisestikkin hiljaa. Ensimmäinen aamiaisvieras lehahtaa katettuun pöytään; asettuu maahan höyhenet pörröllään, suojaa jalkojaan kylmältä mutta kuitenkin alkaa aterioimaan. Ei ole kauan yksin, puolentusinaa lajikumppania sekä muutama harmaavarpunen ja pikkuvarpunen liittyvät seuraan. Mustarastas; tuo kuitenkin lämpimän lintu on tänä talvena ottanut reviirikseen pihamme, kylmyydestä huolimatta. Runsas ravinto tarjolla kompensoi linnulle muuten niin epäsuotuisaa ilmastoa.



Perjantaiaamu, 21.3. klo 07,05, tuulta 7-12m/s, + 4,2 astetta, yöllä satanut 10cm uutta märkää lunta ja nyt jo rastaat ovat penkoneet mustaa maata näkyviin, kunnes lehteä hakiessani katoin vähän aamupalaa. Tämä on siis kevättä; eilen -14,4 ja tänään jo lämpöasteilla.

Lintuja ja muuta luontoa ikkunastani nähtynä.

Kevät 2014 alkoi aikaisin, viikolla 9, maa sulana ja lämpötila päivisin +8-10 astetta.
Sitten... 15.3. yöllä tuli lunta 7-10cm ja täysi talvi. Pakkanenkin käväisi -10 asteessa.

Tästä videonpätkästä putkahti ajatus "lähteä luontoon" seuraamaan uuden kevään saapumista. Lähinnä työhuoneeni ikkunasta. Lumien taas tultua, pihaan pyrähti uskomaton määrä mustarastaita hankkimaan päivittäistä elantoaan. Siis aivan "aamiaisesta" lähtien = ennen auringonnousua hamaan auringonlaskuun ja vielä iltahämäräänkin nämä mustatakit päivystivät ravintolansa terassilla.
Siis mustarastaat, valtaosana asiakkaistani; tiaiset, varpuset ja harakat ynnä varikset olivat vähemmistönä; niilläkun oli jo "kevätriiùu" kovinkin pitkällä. Fasaanit joskus pikaisesti piipahtivat tuolla katseluaukioni laidalla; lumijäljistä selvisi.

 

Tässä siis näitä mustatakkisia veijareita kinastelemassa parhaista "gourmee-annoksista". Parhaillaan pihassa saattaa lehahdella 15-20 mustarastasta, harvoin varpuset uskaltautuvat saaliinjaolle, tiaiset taas rohkeampia.
Mustarastas on hyvin varovainen lintu mutta äkkiä oivaltaa, että ei oikeastaan kukaan heidän ruokasessiotaan häiritse uhkaavasti; siis ei välitöntä vaaraa.